” Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.”
– Minna Canth
Olemme Merikratoksella tunnistaneet ja valinneet seitsemän YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tavoitetta, joita pyrimme yrityksenä toiminnallamme edistämään. Nyt esittelyssä Tavoite 5: sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.
Poimintoja tasa-arvon edistysakeleista Suomessa
1800-luku
1860 – Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä
1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus
1884 – Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan
1897 – Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina
1900-luku
1906 – Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa
1917 – Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa
1930 – Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta
1962 – Suomi ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen: sama palkka samanarvoisesta työstä
1970 – Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä
1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa
1986 – Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi
1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)
1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan
1995 – Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa
1999 – Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot)
2000-luku
2000 – Nainen tasavallan presidentiksi: Tarja Halonen
2000 – Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin
2015 – Istanbulin sopimus voimaan
2017 – Tasa-arvoinen avioliittolaki
2019 – Alaikäisten avioliitot kielletään
2022 – Perhevapaauudistus: kahden vanhemman perheessä molemmilla vanhemmilla 160 vanhempainrahapäivää
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen
YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoite 5 on saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan eri sukupuolten tasapuolisia oikeuksia ja mahdollisuuksia, mutta myös lopputulosten tasa-arvoa, kuten sitä, että päätökset tehdään kaikkien sukupuolten kannalta mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla.
Kaiken tasa-arvotyön ytimessä on epätasa-arvoisten rakenteiden tunnistaminen ja purkaminen. Samaan aikaan työssä korostuu tasa-arvoa edistävien käytäntöjen jakaminen ja vahvistaminen. Tasa-arvoa voidaan edistää eri konteksteissa kohdennetuilla toimilla, jotka keskittyvät tiettyyn kohderyhmään, näkökulmaan tai aihepiiriin.
Sukupuolten tasa-arvo on perusoikeus ja ihmisoikeus. Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Yksi oikeudenmukaisen yhteiskunnan tunnusmerkeistä on nimenomaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen.
Merikratoksella sukupuolten tasa-arvo on perusarvo, jonka on toteuduttava sekä asiakastyössä että henkilöstön osalta. Tasa-arvoa edistetään Merikratoksella suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lakisääteistä tasa-arvo-ohjelmaa noudattamalla sekä varmistamalla henkilöstölle suunnatulla kyselyllä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen.
Merikratoksella kenenkään työhön soveltuvuutta tai työssä suoriutumista ei arvioida sukupuolen mukaan. Perheen ja työn yhdistämistä tuetaan muun muassa kiinnittämällä huomiota työaikajärjestelyihin. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään ja toteutetaan palkkauksessa, työolosuhteissa, työsuhteen ehdoissa sekä urakehityksessä kohtelemalla kaikkia sukupuolia yhdenvertaisesti.
Anna Nyrhinen
johtava lakimies
Merikratos Varsinais-Suomi
Lähteet:
Kestävän kehityksen tavoitteet -taskukirja. Suomen YK-liitto, 2017
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Mitä on tasa-arvo? Haettu 2.2.2023 osoitteesta https://tane.fi/tasa-arvo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Tasa-arvon edistysaskeleita. Haettu 2.2.2023 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/lait-ja-politiikka/tasa-arvon-edistysaskeleita