Tämä kirjoitus on osa Merikratoksen vaikuttavuuteen keskittyvää blogikirjoitussarjaa, jossa pyrimme tarkastelemaan sosiaalialan palveluiden vaikuttavuutta eri näkökulmista ja avaamaan alan keskusteluun oman näkökulmamme. Lue kirjoitussarjan ensimmäinen osa tästä.
Kokemuksemme laitosperhekuntoutuksen kentältä on, että yllättävän monelle asiakasperheelle on palveluun tullessaan epäselvää, mitä kuntoutusjaksolla tavoitellaan. Tähän seikkaan on syytä kiinnittää huomiota, koska ymmärrys perhekuntoutuksen tavoitteista on keskeinen tekijä siinä, miten asiakasperhe sitoutuu työskentelyyn ja millaisia tuloksia kuntoutusjaksolla saavutetaan. Kun asiakasperhe, erityisesti vanhemmat, ymmärtävät tavoitteet ja osaavat ne itse nimetä jo kuntoutusjaksolle tullessaan, todennäköisyys saavuttaa kuntoutukselle asetettuja tavoitteita on suuri. Jos asiakas ei ymmärrä tavoitteita tai ei ole niistä samaa mieltä sosiaalityöntekijän kanssa, kuntoutustyöskentelyyn lähdetään pitkältä takamatkalta. Jos tavoitteet on huonosti muotoiltu, myös palvelun vaikutusten arviointi hankaloituu.
Hyvä tavoite on selkeä ja konkreettinen.
Selkeä ja konkreettinen tavoite kuvaa muutosta tai asiaintilaa, jota tavoitellaan, ja se kytkeytyy todellisen elämän ilmiöihin ja asiakasperheen arkeen. Se on ilmaistu kaikkien osapuolten ymmärtämin käsittein.
Hyvä tavoite on mitattava.
Mitattava tavoite kuvaa tavoitetilan tai siihen liittyvän muutoksen siten, että on mahdollista koko ajan arvioida, missä määrin tavoite on saavutettu. Yleensä pätee, että mitä konkreettisempi tavoite on, sitä helpommin se on myös mitattavissa. Yksinkertaiset, kaikista konkreettisimmat tavoitteet tarjoavat mittarin kuin tarjottimella (esim. Lapsi käy nukkumaan joka ilta klo 8:aan mennessä), mutta monimutkaisemmat ja vähemmän konkreettiset tavoitteet vaativat tavoitekohtaisen mittarin määrittelyä, jossa esimerkiksi viisiportaisen asteikon kullekin portaalle määritellään ne konkreettiset tunnusmerkit, joista tiedetään, milloin askelma on saavutettu.
Hyvä tavoite on saavutettavissa oleva, aikarajallinen ja asiakasta motivoiva.
Saavutettava tavoite on realistinen, mutta ei kuitenkaan liian helppo. Se huomioi käytettävissä olevat voimavarat ja ajan. Aikaraja auttaa pitämään työn fokuksen ja motivoi toimimaan tehokkaasti. Motivaatiota lisää, jos asiakas kokee, että tavoite on mahdollista saavuttaa ja siitä on hänelle hyötyä.
Käytännön kokemus on osoittanut, että hyvien tavoitteiden asettaminen ei ole helppoa, se vaatii aikaa, ajatustyötä ja paljon yhteistä keskustelua. Monesti perhekuntoutuksella tavoitellaan niin isoja muutoksia, että niiden kuvaaminen heti aloitusvaiheessa kaikki yllä luetellut vaatimukset täyttäviksi, ideaalisiksi tavoitteiksi on hankalaa, milteipä mahdotonta. Silloin mielestämme tarkoituksenmukaista ja vaikuttavinta on pyrkiä muodostamaan asiakasta motivoivia tavoitteita, jotka ilmaisevat toivotun muutoksen suunnan. Kuntoutuksen aikana tavoitteita palastellaan konkreettisemmiksi osatavoitteiksi, rakennetaan mittareita edistymisen mittaamiseksi sekä arvioidaan säännöllisesti edistymistä. Tavoitteet muodostavat kuntoutuksen kehikon, jonka ympärille kaikki muu rakentuu, mutta ne myös elävät ja muuntuvat tarpeiden mukaan.
Tavoitteet ovat keskeinen työkalu vaikuttavassa asiakastyössä.
Tavoitteiden merkitys on suurempi kuin vain työn suuntaviivojen asettaminen tai työn tulosten näkyväksi tekeminen. Ne rakentavat pohjan koko yhteiselle työskentelylle asiakkaan kanssa. Yhteisen tavoitetilan puuttuessa työskentely menee harhailuksi ilman päämäärää tuntemattomassa maastossa. Kun määränpää, tai edes suunta sen sijainnista on selvillä, voivat työntekijät auttaa asiakasta kartoittamaan maaston ja löytämään välineet määränpäähän pääsemiseksi. Siksi tavoitteiden äärelle on hyvä pysähtyä ja antaa niille aikaa.
Niina Haapiainen
aluejohtaja
Merikratos Etelä-Savo
Perhekuntoutuskeskus Luotsi
