Tämä kirjoitus on osa Merikratoksen vaikuttavuuteen keskittyvää blogikirjoitussarjaa, jossa pyrimme tarkastelemaan sosiaalialan palveluiden vaikuttavuutta eri näkökulmista ja avaamaan alan keskusteluun oman näkökulmamme. Lue linkkien kautta myös kirjoitussarjamme ensimmäinen, toinen ja kolmas osa.
Useiden hyvinvointialueiden strategioissa mainitaan monituottajamalli, mutta samaan aikaan sosiaalialalla vallitsee melko vahva ideologinen näkemys julkisen tuotannon ensisijaisuudesta ja markkinatalouden sopimattomuudesta toimialalle.
Yhdessä tekemisen sijaan yritykset nähdään herkästi oman edun tavoittelijoina, ja palveluiden kallista hintaa taivastellaan. Yritykset kohtaavat paljon arvostelua ja jopa vihamielisyyttä.
Yritykset eivät kuitenkaan ole yksi ja sama asia. Yksityisellä sektorilla toimii monenlaisia yrityksiä, jotka voivat tarjota innovatiivisia ratkaisuja ja vaikuttavaa palvelua sosiaalialalla pelkän kaavamaisen voitontavoittelun sijaan. Yritykset täydentävät julkisen tahon omaa palveluvalikkoa tilanteissa, joissa julkisen tahon ei ole kustannustehokasta järjestää kaikkia palveluita omana tuotantonaan taikka julkisen omat palvelut ovat täynnä.
Yksityisten sosiaalipalvelualan yritysten kustannusrakenne on selkeä ja helposti yleiseen keskusteluun avattavissa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että vastuullisten yritysten on pysyttävä kannattavina jatkaakseen toimintaansa. Jos yritys ei saa katettua kaikkia kustannuksiaan, se ei voi jatkaa palveluiden tarjoamista pitkällä aikavälillä.
Yrityksen on laskutettava kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset.
Julkisen sektorin kanssa käydyissä keskusteluissa on toisinaan havaittavissa puutteellinen ymmärrys siitä, mistä kaikesta palvelun hinta lopulta muodostuukaan. Julkisella saatetaan verrata palveluntuottajan laskuttamaa palvelun tuntihintaa esimerkiksi vain pelkkään tietyn ammattilaisen tuntipalkkaan. Vallalla on myös virheellinen käsitys yritysten loputtomista katteista ja kassavirroista eikä lausahdus ”tinkiköön katteistaan” ole lainkaan tavaton. Tosiasiassa julkisen tuottama palvelu sisältää lähes kaikki samat kustannuselementit kuin yksityisenkin tuottama palvelu, mutta koska julkisen oman tuotannon kustannuksia ei eritellä samalla tavalla kuin yksityisen, on hintavertailu tällä hetkellä lähes mahdotonta.
Sosiaalipalveluissa tärkein ja samalla kustannusten näkökulmasta merkittävin tekijä on työntekijäresurssi.
Sosiaalipalveluissa asiakkaan kokemus kohdatuksi ja tuetuksi tulemisesta kiireettömästi ja läsnä ollen omia tarpeitaan vastaten on avaintekijä palveluiden onnistumiseksi ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Kohtaamiseen ja laadukkaaseen vuorovaikutukseen tarvitaan riittävästi työntekijöitä, joiden palkkakulu on merkittävin kustannus näissä palveluissa.
Palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, mistä kaikesta muustakin kuin pelkästä suorasta asiakaskohtaamisesta tilaaja maksaa palvelua yksityiseltä hankkiessaan. Esimerkiksi Merikratos yksityisenä yrityksenä vastaa ainakin seuraavista kustannuksista, jotka on sisällytettävä palvelun hintaan:
- Työvoimaan liittyvät kustannukset (76 % kaikista kustannuksista): palkat sivukuluineen, alihankinta, työterveys, työnohjaus, koulutus, työhyvinvointi- ja virkistystoiminta
- Toimitilat (8 %): toimitilainvestointien poistot, korot lainoista, vuokrat, siivous, ulkoalueiden hoito, korjaukset ja huolto, kiinteistövero, vesi, sähkö, jätehuolto, vartiointi
- Liikkuva työ (5 %): ajoneuvoinvestointien poistot, huolto, polttoaine, vakuutukset, kilometrikorvaukset, päivärahat, matkaliput
- Asiakastyön ostot (5 %): ympärivuorokautisissa palveluissa mm. elintarvikkeet, vaatteet, hygienia, vapaa-aika, terveydenhoito ja avohuollon palveluissa asiakastyön ostot
- Ohjelmistot ja välineet (4 %): asiakastietojärjestelmä, muut ohjelmistot (palkat, kirjanpito, yms.), puhelinliittymät, tietokoneet
- Vakuutukset (1 %:) työkyky, vastuu- ja yritysvakuutukset
- Tuotekehitys ja innovointi: T&K-kustannukset (vaihteleva %-osuus)
- Muuta: jäsenmaksut (HALI), vuosimaksut (Avi, Valvira yms.), tilintarkastus, komissiot kilpailutuksista
Hyvinvointialueista osa on julkaissut ostolaskudatansa julkisista hankinnoista, joihin voi tutustua esimerkiksi Handata.fi-sivuilla. Ostodatan tulkinnassa on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että yksittäiseltä yritykseltä hankittujen palveluiden kokonaissumma ei kerro yrityksen markkinaosuuksista todenmukaisesti. Esimerkiksi pk-yrityksiltä hankitut palvelut ovat pääosin kaikki saman y-tunnuksen alla, kun taas suuremmilla sote-konserneilla voi olla käytössä esimerkiksi kymmeniä y-tunnuksia, jolloin ostot hajaantuvat näiden y-tunnusten alle.
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset on asteittain julkaistava VM:n ja STM:n ohjeiden mukaisesti alkaen vuodesta 2025. Yritykset ovat jo vuosia peräänkuuluttaneet kustannusten avointa tarkastelua. Yksikkökustannusten julkaiseminen on edullinen ja toimiva keino parantaa tiedolla johtamista hyvinvointialueilla ja tuoda julkiseen keskusteluun nykyistä parempi ymmärrys eri palveluiden todellisista kustannuksista yhteiskunnalle. Kustannustietoisuus on merkittävä osa eri palveluiden vaikuttavuuden kokonaisuutta.
Salli Liukkonen
controller
Henna Komonen
toimitusjohtaja
