Olen nyt muutaman viikon ajan ehtinyt tutustua Merikratoksen toimintaan ja olen vaikuttunut siitä todellisesta välittämisestä, joka tuntuu niin monessa yhteydessä. Toivon, että voin psykologitiimin uusimpana vahvistuksena tuoda siihen jotain myös itsestäni.
Parisuhde on aikuisuuden tärkeimpiä ihmissuhteita, aikuisen hyvinvoinnin tuki ja onnellisuuden lähde.
Perheessä vanhempien hyvinvoiva parisuhde tukee myös lasten hyvinvointia, kun vanhempien välinen yhteistyö toimii ja aikuiset saavat toisiltaan tukea elämänsä haasteisiin. Kaikissa parisuhteissa tulee kuitenkin vastaan myös vaikeita aikoja, jossain suhteissa enemmänkin. Raskaat, toistuvat, selvittämättä jäävät riidat kuormittavat koko perhettä. Kuormittavan tilanteen jatkuessa koko olemisesta tulee epävarmaa, epävakaata ja räjähdysherkkää. Edellisessä työssäni Turun kriisikeskuksella työskentelin juuri tämän asiakasryhmän kanssa; niiden parien, joiden suhde oli syystä tai toisesta kriisissä. Siinä tehtävässä sain oppia, kuinka merkityksellistä työtä parisuhteiden tukeminen on yksilön, perheen ja jopa yhteiskunnan näkökulmasta.
Kyse on yhteydestä.
Ja sen yhteyden katkoksista.
Ja keinoista ymmärtää ja korjata näitä katkoksia.
Tunnekeskeisen pariterapian silmälasien läpi katsottuna parisuhteen ongelmissa on kyse yhteyden katkoksista, ja niiden aiheuttamasta turvattomuudesta. Esimerkiksi kun kumppani vetäytyy hiljaisuuteen, silloin kun toinen tarvitsisi tukea, voi yhteyden katkeaminen aiheuttaa suurenkin reaktion, jossa huudetaan, itketään ja heitellään tavaroita. Reaktio on ymmärrettävä, kun tunnistetaan sen taustalla oleva, syvältä kumpuava hätä yksin jäämisestä. Tällaisissa tilanteissa syntyvät reaktiot ovat automaattisia ja usein tiedostamattomia. Niiden aikana koetaan voimakkaita ja vaikeita tunteita ja joskus omat reaktiot aiheuttavat myös häpeää. Tunnekeskeisessä parityössä tehdään näitä reaktioita näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Kun ymmärrys omaa ja kumppanin reaktioita kohtaan sekä keinot niiden käsittelyyn lisääntyvät, voi katkoksia myös korjata.
On ymmärrettävää ja luonnollista reagoida, kun kokee jäävänsä täysin yksin.
Tunnekeskeisessä työskentelyssä työntekijä toimii parin rinnalla, auttaen molempia tunnistamaan ja sanoittamaan kokemustaan. Koen, että yksi tärkeimmistä tehtävistäni parityössä on luoda ja ylläpitää asiakastapaamisissa turvallisuutta, ja tarjota molemmille osapuolille kokemus kuulluksi- ja ymmärretyksi tulemisesta. Parhaimmillaan lyhytkin (oikea-aikainen) tuki voi korjata isoja vaurioita ja antaa työkaluja pitkälle tulevaisuuteen. Myös työntekijän luoma turvallinen ja kannatteleva ilmapiiri on hoitava ja auttaa jo itsessään helpottaen häpeän ja yksinäisyyden tunteita.
Myönteinenkin elämämuutos voi olla kriisi, jonka pariskunnan osapuolet voivat kokea hyvin eri tavoin.
Lyhytkestoisen parityön tavoitteina ovat ymmärryksen ja keinojen lisääminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Lyhytkestoisessa työskentelyssä ei sen sijaan ole tarkoitus esimerkiksi työstää traumoja. Vaikeampien kokemusten työstämistä tai pitkäkestoisempaa työskentelyä varten on syytä hakeutua (pari)psykoterapiaan, jota lyhytkestoinen työskentely voi kuitenkin myös edeltää ja omalta osaltaan käynnistellä.
Työskentelyn tavoitteet valitaan parin ja perheen tilanteen mukaan. Joskus lyhytkestoisessa työssä on tarpeen pysähtyä käsittelemään koettua kriisiä ja keskittyä tällöin vakauttavaan työskentelyyn, eli käymään läpi tilanteen herättämiä tunteita ja ajatuksia, ja pohtimaan keinoja tukea omaa jaksamista. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi lapsen syntymä, yhteiset tai toisen kokemat menetykset, perheenjäsenen tai jommankumman osapuolen sairaus, uskottomuus, valehtelu tai yllättävät elämänmuutokset.
Strukturoitu työskentely voi auttaa eteenpäin jumiutuneesta tilanteesta.
Lyhytkestoisessa parityössä voidaan hyödyntää myös tunnekeskeiseen pariterapiaan pohjautuvaa strukturoitua mallia 1, joka koostuu kahdeksasta 90 minuutin kestoisesta tapaamisesta ja tapaamisten välillä tehtävistä kotitehtävistä. Prosessin aikana käsitellään parin kielteistä kehää, pinnan päällä ja pinnan alla olevia tunteita, parisuhteen historian aikana syntyneitä haavoja ja niiden anteeksi antamista. Malli ei sellaisenaan sovi kaikille pareille, mutta osia siitä voi hyödyntää useimpien kanssa. Olen saanut mallin mukaisesta ja sitä hyödyntävästä työstä hyviä kokemuksia asiakkaiden kanssa. Suurin osa kertoi saaneensa työskentelystä lisää ymmärrystä ja helpotusta oloonsa.
Tunnekeskeistä terapiaa on kehitetty myös yksilö- ja perheterapian kentille. Kenties joskus pääsen niihinkin tutustumaan paremmin. Työotteena ja viitekehyksenä tunnekeskeinen pariterapia tulee kuitenkin kulkemaan mukanani asiakastyössä Merikratoksella niin yksityisasiakkaiden (yksilö- ja paritapaamiset), kuin asiakasperheidemmekin kanssa.
Katri Manelius-Eriksson
psykologi
Merikratos Varsinais-Suomi
Lähteitä:
Johnson, S. (2004) Tunnekeskeisen pariterapian käsikirja
Tunnekeskeinen terapiayhdistys: www.tunnekeskeinenpariterapia.fi
Turun kriisikeskus – MIELItietty-hanke: www.mielenterveysseurat.fi/turku/mielitietty
1 Kyseinen strukturoitu malli kehitettiin osana Turun kriisikeskuksen MIELItietty-hanketta. (2020-2022). Pohja malliin saatiin tunnekeskeisen pariterapiayhdistyksen Hanna Pinomaalta.
