Suomen historian kenties merkittävin hallinnollinen uudistus toteutui vuodenvaihteessa 21 hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. Organisaatiouudistus on mittava, ja hyvinvointialueilla on edessään suuri työ. Soteuudistuksella tavoitellaan mm. yhdenvertaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita. Toisaalta samaan aikaan hyvinvointialueiden budjetit ovat jo valmiiksi alijäämäisiä ja työntekijöistä on pulaa. Varsinainen valmistelutyö on monilla alueilla jouduttu tekemään kiireessä. Myös koronan jälkeistä hoitovelkaa on edelleen paljon.
Hyvinvointialuelain (611/2021) mukaan hyvinvointialueiden talouden pitää olla tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään vuonna 2025. Muuten hyvinvointialue joutuu arviointimenettelyyn. Onkin selvää, että hyvinvointialueilla tullaan tarkastelemaan kriittisesti kaikkia palveluita ja niiden aiheuttamia kustannuksia.
Oletettavasti palveluihin ei saada uudistuksella toivottuja parannuksia vielä pitkään aikaan, vaan monilla hyvinvointialuilla palveluverkostoa joudutaan entisestään supistamaan ja tehostamaan. Haasteita saattaa tulla myös mm. tietojärjestelmiin, palkanmaksuun ja erilaisten organisaatiokulttuurien yhdistämiseen liittyen, puhumattakaan työvoiman pysyvyydestä kaiken muutoksen keskellä.
Uudistuksessa on kuitenkin myös paljon hyvää ja onnistumisen mahdollisuuksia. Alueellinen palvelustrategia, pitkän aikavälin tavoitteiden määrittely, tiedolla johtamisen korostaminen, yhteinen keskustelu ja sitä kautta yhteisen ymmärryksen lisääminen ovat aina tavoiteltavia asioita. Myös digitalisaation hyödyntäminen ja palveluiden vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeitä teemoja. Tahtotila on kohti laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluita. Matka on kuitenkin pitkä eikä valmista tule hetkessä.
Merikratos haluaa toivottaa onnea ja menestystä kaikille hyvinvointialueille työntekijöineen! Teette arvokasta ja merkityksellistä työtä meidän kaikkien puolesta.
