Tässä kirjoituksessa käsittelemme 12.1.2023 julkistetun Sitran Megatrendit 2023 -katsauksen tarjoamaa kokonaiskuvaa kehityssuunnista, jotka kuvaavat yhteiskunnallisen muutoksen laajempia linjoja ja tuovat esiin ympärillämme tällä hetkellä korostuvia ilmiöitä. Sitra julkaisi megatrendikatsauksen viimeksi alkuvuodesta 2020. Sen jälkeen maailmassa on tapahtunut paljon.
Megatrendien avulla on mahdollista ymmärtää tässä hetkessä tapahtuvia muutoksia ja pohtia, millaista tulevaisuutta haluamme itse olla rakentamassa. Megatrendit nostavat esiin seuraavia kysymyksiä: Mitkä kehityskulut vaikuttavat tulevaisuuteemme voimakkaimmin? Mitä muutoksia emme saa jättää huomioimatta? Minkälaisia mahdollisuuksia siintää näköpiirissä?
Megatrendit 2023:
- Luonnon kantokyky murenee
- Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
- Demokratian kamppailu kovenee
- Kilpailu digivallasta kiihtyy
- Talouden perusta rakoilee
Koronakriisi siirsi huomiota ekologisesta kriisistä koronakriisiin, mutta ekologisella jälleenrakennuksella on edelleen kiire. Luonto ei kestä nykyisiä kulutustottumuksiamme eikä asennetta, jossa luonto nähdään vain ihmisten hyödynnettävissä olevana resurssina. Muutoksen ytimessä on ymmärrys siitä, että olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen palveluista.
Viime vuodet ovat haastaneet ihmisten hyvinvointia, erityisesti henkistä hyvinvointia, ja hyvinvoinnin haasteet kasvavat edelleen. Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin, huoltosuhde heikkenee ja vaikuttaa hyvinvointivaltion rahoitukseen. Jatkuva osaamisen kehittäminen korostuu entisestään työelämässä.
Yhteiskunnassamme keskitytään toisinaan liikaa yksilöön yhteiskunnan tai rakenteiden sijaan. Ajattelemme herkästi, että hyvinvointi olisi pitkälti vain yksilön vastuulla. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut nähdään ennemmin kustannuksina, kun ne voitaisiin nähdä investointeina, jotka säästävät tulevaisuudessa rahaa. Miten voisimme edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka sisältää ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin yhdessä ja jossa keskityttäisiin ennaltaehkäisevästi torjumaan ongelmia?
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa meiltä puuttuu yhteiskunnallista mielikuvitusta ja päätöksenteko on valitettavan usein lyhytnäköistä. Meidän tulisi katsoa pidempää aikaväliä ja tarttua globaaleihin haasteisiin yhdessä oman edun tavoittelun sijaan. Kansalaisraadit ja osallistava budjetointi ovat konkreettisia keinoja lisätä laaja-alaista osallisuutta yhteiskunnassa.
Dataa kerätään yhä enemmän esimerkiksi arkipäiväisten ratkaisujen avulla ja isot valtiot kilpailevat digivallasta. Kuka saa hyötyä datan keruusta? Data on yksi keskeinen talouden raaka-aine, jonka merkitys tulee entisestään kasvamaan. Kysymys pelisäännöistä on keskeinen. Osaajista ja resursseista on pulaa, mikä hidastaa digitalisaation kehitystä. Parhaimmillaan digitalisaatio tehostaa, tuo uusia palveluita ja luo hyvinvointia.
Myös talouden perusta rakoilee. Ihmiskunta on vaurastunut luonnon kantokyvyn kustannuksella. Varallisuus ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti, vaan eriarvoisuus kasvaa. Meitä vaivaa tietynlainen näköalattomuus tulevaisuuden suhteen. Olemme kiinni vanhoissa ajatuksissa talouteen liittyen. Olemme riippuvaisia globaaleista arvoketjuista ja vaikutukset näkyvät myös meillä. Kestävän talouden aloitteita on tehty ja ne voivat osoittaa tietä kohti korjaavaa ja uusintavaa taloutta, joka uudistaa luontopääomaa ja sosiaalista pääomaa.
Tulevaisuus ei kuitenkaan vääjäämättä tule olemaan synkkä. Kaikki me voimme olla omalta osaltamme muutoksentekijöitä. Tunnistettuamme ja tiedostettuamme haasteet, voimme vastata niihin. Meidän on mahdollista saada tulevaisuus, jossa ihmiset voivat kokonaisvaltaisesti hyvin ja kokevat vahvaa luottamusta ja tunnetta osallisuudesta. Samoin on mahdollista saavuttaa tulevaisuus, jossa datatalouden pelisäännöt ovat selvät ja koko digimaailma on reilua sekä tulevaisuus, jossa talous on korjaavaa ja uusintavaa ja jossa hyvinvointi nähdään investointina.
Suuri kysymys onkin, millaisia mahdollisuuksia me näemme ja miten niihin tartumme. Toivo syntyy toiminnasta. Ilman toimintaa passivoidumme. Onkin tärkeää miettiä, mihin asioihin juuri me voimme vaikuttaa. Miten me voimme rakentaa reilua ja kestävää maailmaa yhdessä? Merikratos pyrkiikin ratkomaan Megatrenditeemoja mm. koulutuksella, mittaamalla palveluiden vaikuttavuutta sekä tuottamalla palveluita yhteiskuntavastuullisesti hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen kumppanina sekä edistämällä digitaalisten palveluiden käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa (esim. etäpalvelut- ja terapiat).
Henna Komonen ja Mikko Niemelä
Lähteet:
Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitra. Haettu 13.1.2023 https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/
Sitra. Megatrendit 2023 -julkistustilaisuus 12.1.2023. Saatavilla https://www.sitra.fi/tapahtumat/203087/
