Tervetuloa lukemaan blogisarjaamme, jossa pyrimme tarkastelemaan sosiaalialan palveluiden vaikuttavuutta eri näkökulmista. Sosiaalialalla vaikuttavuuden mittaaminen ei ole yksinkertainen tehtävä, ja usein tehtävän laajuus ja sen haastavuus lannistaa jo alkumetreillä. Koko toimiala odottaa kansallisia tai vähintään hyvinvointialueen kattavia mittareita, ja yhteisen kehittämistyön sijaan usea palveluntuottaja pyrkii tahoillaan edistämään vaikuttavuuden mittaamista. Yhteistä keskustelua käydään harmillisen vähän, mihin pyrimmekin omalta osaltamme saamaan aikaan muutosta.
Emme väitä tekevämme tieteellistä vaikuttavuustutkimusta, mutta haluamme avata alan keskusteluun oman näkökulmamme.
Blogisarjassamme jaamme pitkän asiakastyön kautta saamaamme kokemusta, tuoden esiin avoimesti ne haasteet ja onnistumiset, joita olemme kohdanneet. Tärkeintä on tuoda esiin asiakkaidemme, hyvinvointialueiden työntekijöiden ja omien työntekijöidemme näkemyksiä, sillä heidän kokemuksensa ovat korvaamattomia palveluiden kehittämisessä ja paremman ymmärryksen saavuttamisessa.
Pyrimme tuomaan sanallisen viestinnän ohella myös numeerista dataa laatu- ja vaikuttavuusmittarimme tuloksista sekä kertomaan seuraavista askelistamme vaikuttavuuden mittaamisen suhteen. Tässä blogisarjan avaustekstissä paneudutaan erityisesti vaikuttavuuden mittaamisen käsitteisiin ja haasteisiin.
Käsitteet: vaikutukset ja vaikuttavuus
Oman mausteensa vaikuttavuusteemaan tuovat myös käsitteet. Onkin tärkeä ymmärtää ero palveluiden vaikutusten ja vaikuttavuuden välillä. Vaikutukset viittaavat suoraan tapahtumiin, muutoksiin tai tuloksiin, jotka ovat seurausta tietystä toimesta tai tapahtumasta. Ne ovat konkreettisia ja mitattavissa olevia seurauksia. Vaikutuksia voivat olla esimerkiksi asiakkaan parempi terveydentila, uusien taitojen oppiminen tai perheen toimintakyvyn paraneminen.
Vaikutukset voivat olla havaittavissa melko lyhyellä aikavälillä, kun taas vaikuttavuus heijastelee pitkäaikaisempia muutoksia yksilöiden elämässä.
Vaikuttavuus on siten yksittäisiä vaikutuksia laajempi käsite, joka ottaa huomioon sen, miten tehokkaasti ja merkittävästi jokin toimenpide tai palvelu tuottaa haluttuja vaikutuksia. Se liittyy siihen, miten hyvin ja miten laajalle jokin asia vaikuttaa ja tuottaa toivottuja tuloksia. Vaikuttavuus arvioi toimenpiteen tai palvelun suhdetta sen asetettuihin tavoitteisiin ja sen vaikutukseen ympäröivään kontekstiin. Sosiaalialalla painottuu usein juuri näiden pitkän aikavälin vaikutusten merkitys, minkä vuoksi nimenomaan vaikuttavuuden mittaamisesta ja sen syntymekanismeista ollaan kiinnostuneita.
Vaikuttavuuden mittaamisen haasteet
Sosiaalialan vaikuttavuuden mittaamiseen ja ymmärtämiseen haasteita tuovat ainakin palveluiden monimuotoisuus ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet. On haastavaa kehittää mittareita, joiden avulla olisi mahdollista syvällisesti ja yksiselitteisesti ymmärtää, miten ja miksi palvelut vaikuttavat yksilöiden elämään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Sosiaaliala ja ihmiset ylipäätään ovat moninainen kokonaisuus, ja tieteellisten tutkimusasetelmien luominen on siksi erityisen vaativaa.
Usein pelkkien numeroiden taakse jää piiloon se arvokas tieto, joka liittyy ihmisten elämään ja kokemuksiin. Alalle tarvitaankin monimenetelmätutkimusta – tutkimusta, joka hyödyntää sekä laajoja määrällisiä että laadullisia aineistoja, mihin suuntaan THL:n ja yliopistojen yhteinen ACElife-tutkimus onkin etenemässä.
Ota vaikuttavuusteemainen blogisarjamme seurantaan ja osallistu rohkeasti keskusteluun siitä, miten voimme yhdessä tehdä sosiaalialasta entistä vaikuttavampaa! Tulemme käyttämään blogisarjamme tunnisteena seuraavia avainsanoja: #merikratosvaikuttaa, #vaikuttavuus ja #vaikuttavuusviestintä
Henna Komonen
toimitusjohtaja
