Tämä kirjoitus on osa Agenda 2030 -juttusarjaa, jossa YK:n kestävän kehityksen tavoitelistalta olemme valinneet Merikratoksen arvoja parhaiten vastaavia tavoitteita, joita pyrimme omalla työllämme edistämään.
Nyt esittelyssä tavoite numero 3 eli terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaikenikäisille. Alatavoitteita ovat mm. henkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden terveydenhuoltopalveluiden piiriin pääsy.
Varhaisten suhdekokemusten rooli kokemusmaailman rakentumisessa
Keskeinen osa hyvinvointia on se yksilöllinen sisäinen kokemusmaailma, jonka kanssa elämme päivittäin ja jonka kautta ulkoista todellisuutta koemme. Toisen lasi on puoliksi täynnä, toisen puoliksi tyhjä vaikka ulkoinen todellisuus olisi molemmille sama. Herää kysymys, miten päädymme katselemaan maailmaa niin erilaisten linssien läpi?
Kokemusmaailmamme rakentumista lähtevät ohjaamaan hermostolliset taipumuksemme, mutta keskeisintä on se, millaiseksi kokemuksemme läheisissä ihmissuhteissa muodostuvat. Varhaisten suhdekokemusten roolia pidetään yleisesti keskeisenä, koska tuolloin vastataan merkittäviin ja perustavanlaatuisiin kysymyksiin. Olenko tervetullut tähän maailmaan? Olenko ympäristölleni ilon vai pettymyksen aihe? Tulenko tarpeineni kuulluksi, vastataanko tähän ja uskallanko jatkossakin näyttäytyä muille aitona omana itsenäni? Näistä kokemuksista ajatellaan sisäisen kokemusmaailman alkavan rakentua ja aikaisemmat kokemukset ohjaavat sitä, miten jatkossa maailmaan ja suhteisiin orientoidumme.
Työskentelyn keskiössä lapsen kokemusmaailmaa tavoitteleva vanhemmuus
Varhaisten suhteiden kanssa työskentely painottuu Merikratoksella erityisesti laitosperhekuntoutusyksiköihin, mutta ajoittain myös kotiin vietävissä palveluissa asiakkaina on vauvaperheitä. Työskentelyssä korostuu vanhemman oman hyvinvoinnin ja vauvan tarpeille herkistymisen tukeminen. Vanhemmuutta pyritään tukemaan myös perheissä, joissa eletään pikkulapsiarkea tai teini-ikää. Lapsen kokemusmaailmaa tavoitteleva vanhemmuus on aina työskentelyn keskiössä. Joskus saattaa olla, että esimerkiksi neuropsykologinen erityisyys tekee lapsen käyttäytymisen ymmärtämisestä aikuisille haasteellista ja tällöin nepsy-asiantuntijan ohjaus voi olla kultaakin kalliimpaa. Tilanteissa, joissa lapsi asuu kodin ulkopuolella, tätä tehtävää toteuttavat Merikratoksen sijaishuollon aikuiset. Tehtävä ei aina ole helppo, jos lapsi on jäänyt vaille tarvitsemaansa kannattelua, on joutunut piilottamaan tarpeensa tai niitä ei vielä ole autettu sanoittamaan.
Työskennelläänpä sitten perheen kotona tai laitosympäristössä, sekä lapsille että aikuisille pyritään tuottamaan kokemuksia siitä, että yksin ei tarvitse eikä pidä jäädä – leave no one behind, kuten YK:n Agenda 2030 käsittelevän juttusarjan avausotsikko kuuluu. Keskeinen terveellistä elämää ja hyvinvointia tuottava elementti on kyky tukeutua muihin ihmisiin. Vastasyntyneellä on tähän biologisperäinen valmius. Kokemukset muokkaavat, miten tämä valmius kehittyy. Kyky tukeutua muihin ihmisiin lisää resilienssiä eli psyykkisestä selviytymiskykyä ja joustavuutta elämässä vauvasta vaariin.
Suhteiden merkitys hyvinvoinnille
Tarvitsemme toisiamme läpi koko elämän. Suhteiden kautta saamme kuitenkin myös valmiuksia kannatella ajoittain itseämme ja hyvinvointiamme myös itsenäisesti. Tunteidensäätely on erinomainen esimerkki. Tunteidensäätely kehittyy ensin vanhemman toimesta, sitten vanhemman avulla ja lopulta siirtyy lapsen tai nuoren omaksi taidoksi. Tunne-elämän epävakaus nakertaa hyvinvointia sekä aikuiselta itseltään, mutta samalla heikentää myös vanhemmuutta ja tekee lapsen arjesta turvatonta. Tunteidensäätelyn vaikeudet voivat johtaa esimerkiksi päihteidenkäyttöön ja muihin elämänhallinnan pulmiin. Tunne-elämän epävakaus näkyy ilmiönä kaikissa Merikratoksen palveluissa ja sen kanssa työskentelyyn meillä on vahvaa osaamista.
Rakennettaessa terveellistä elämää ja elämän mittaista hyvinvointia, resursseja kannattaa jatkossakin kohdentaa elämän alkutaipaleelle ja vanhemmuuden tukemiseen. Asia muotoillaan lastenkirjassa seuraavasti.
”Jos rakastaa niin vahvasti kuin sinun äitisi, siitä jää jälki. Ei arpea, ei näkyvää jälkeä…mutta kun sinua on rakastettu niin syvästi, rakkaus suojaa sinua ikuisesti, vaikka sinua rakastanut henkilö olisi jo poissa. Suoja on sinun omassa ihossasi.” (Rowling, 1997)
Kun on saanut kokea itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi, voi itselleen myös suoda hyviä asioita. Syntyy kykyä pitää itsestä huolta ja kykyä järjestää itselle ja muille huolenpitoa. Kaikki eivät tietysti ole näin onnekkaita. Monien asioiden kanssa voidaan myöhemminkin työskennellä ja osaan löytää korjaaviakin kokemuksia. Lisäksi varhaiset hyvät kokemukset eivät todellisuudessa ole rikkoutumattomuuden tae, vaan tarvitsemme kukin jatkossakin hyvinvointiamme tukevan ympäristön. Sen rakentaminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.
Visa Metsälä
psykologi, työnohjaaja
Merikratos Varsinais-Suomi
Lähteet:
Kestävän kehityksen tavoitteet 2017. Agenda2030. Helsinki: Suomen YK-liitto. Viitattu 12.12.2022 https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/media/Agenda2030_pikkukirjanen_2017.pdf.
Rowling, J. K. 1997. Harry potter ja viisasten kivi.
Tyson & Tyson. 1990. Psychoanalytic theories of development – An integration
