Aiemmassa artikkelissamme kerroimme tunnistaneemme ja valinneemme seitsemän YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tavoitetta, joita pyrimme erityisesti osaltamme edistämään.
Ensimmäinen esittelemämme tavoite on tavoite poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. Tavoite on suuri ja koskee sekä kutakin YK:n jäsenvaltiota että laajemmin koko maapallon väestöä. Keskityn tässä artikkelissa lapsiperheköyhyyden vähentämiseen Suomessa.
Lapsiperheköyhyys Suomessa
Lapsiperheköyhyyden yleisyyttä on mahdollista tarkastella kolmella eri mittarilla: pienillä tuloilla, toimeentulotuen saannilla ja koetuilla toimeentulovaikeuksilla. Onkin tärkeää tarkastella lapsiperheköyhyyttä usealla mittarilla ja tunnistaa lapsiperheköyhyyden monet ulottuvuudet.
Vuonna 2020 noin 11 prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista eli pienituloisessa perheessä eli perheessä, jonka tulot olivat alle 60 % kaikkien Suomessa elävien perheiden mediaanituloista. Vuonna 2021 toimeentulotukea sai reilu yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä.
Pelastakaa Lapset ry kartoitti Lapsen ääni 2022 -kyselyssään lasten ja nuorten kokemuksia pienituloisuudesta. Kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lapset olivat usein huolissaan perheensä taloudellisesta tilanteesta, kokivat elämän epävakaana ja oman hyvinvointinsa huonona.
Lapsiperheköyhyyden taustasyyt
Lapsiperheköyhyys on monisyinen ilmiö. Taustalla voi olla esimerkiksi rakenteellisia syitä ja poliittisten toimien vaikutuksia tai epäonnea. Esimerkki lapsiperheköyhyyden rakenteellisista syistä on elinkustannusten nousu. Eri vaikutukset voivat myös yhdistyä.
Lapsiperheköyhyyden taustalla löytyy usein myös perhettä koskettava yllättävä elämäntapahtuma, erityisesti vanhempien ero, työttömyys tai sairastuminen, joilla on havaittu olevan merkittävä yhteys toimeentulotuen tarpeeseen. Myös perhetausta liittyy vahvasti esimerkiksi koulutus- ja työllistymispolkuihin.
Lapsiperheköyhyyden vaikutukset
Lapsiperheköyhyyttä tulee pyrkiä vähentämään koska se heikentää tai estää lasten oikeuksien toteutumista. Pienituloisissa perheissä perheen heikko taloustilanne voi ilmetä perheen sisäisinä jännitteinä, stressinä ja mielenterveyden haasteina.
Lapsiperheköyhyydellä voi olla lisäksi merkittäviä seurauksia lasten tulevaisuudelle. Suomalaisissa pitkittäistutkimuksissa on havaittu selkeä yhteys lapsuudessa koetun taloudellisen niukkuuden ja myöhemmän työttömyyden, mielenterveysongelmien, heikon koulumenestyksen sekä ylivelkaantumisen välillä.
Keinot lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on melko monimutkainen. On havaittu, että monimutkaisuus aiheuttaa etuuksien alikäyttöä ja siten osaltaan lapsiperheköyhyyttä, ja järjestelmän selkeyttämistä onkin esitetty yhdeksi lapsiperheköyhyyden ratkaisuksi. Myös vanhempien työllisyyttä tukemalla voidaan vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tasavertaiset koulutusmahdollisuudet voivat vähentää köyhyyden ylisukupolvisuutta.
Tutkimusten mukaan toimiva palvelujärjestelmä ehkäisee lapsiperheköyhyyttä, vähentää sen haitallisia vaikutuksia lapsiin sekä tukee perheiden mahdollisuuksia poistua köyhyydestä. Mahdollisimman varhainen ja yksilöllinen tuki sekä palveluihin osallistumisen matala kynnys ovat osa toimivaa palvelujärjestelmää. Jotta perheiden hyvinvointivaje ei kasvaisi entisestään, on perheille tarjottava yksilöllistä ja oikea-aikaista tukea sekä apua.
Suomi on onnistunut eriarvoistumisen torjunnassa melko hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan ja koulutusmahdollisuuksien vuoksi, mutta iso kysymys on, miten tulevien vaalikausien valtion budjetin sopeuttamistarve vaikuttaa erityisesti pienituloisiin perheisiin. Sopeuttamistarve on kymmenen miljardia euroa. Todennäköisesti säästöjä haetaan sosiaalietuuksista ja hyvinvointipalveluista, koska muualta on vaikeampi säästää. Säästöjen seurauksena pienituloisuus tai köyhyys oletettavasti lisääntyisivät ja moni jo tällä hetkellä puutteellisesti resursoitu palvelu pitäisi tuottaa entistä pienemmillä resursseilla.
Merikratoksen mahdollisuudet vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen
Merikratoksen palvelut ovat olemassa mm. yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemiseksi. Palveluidemme avulla pyrimme vahvistamaan asiakkaidemme itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta, elämänhallintaa sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Pyrimme tuomaan asiakkaiden ääntä ja tarpeita kuuluviin ja osaltamme varmistamaan asiakkaillemme mahdollisimman oikea-aikaiset ja heidän tuen tarpeitaan vastaavat palvelut. Meille jokainen ihminen on arvokas ja oikeutettu arvokkaaseen kohteluun ja täysivaltaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.
Koen, ettei panostuksemme yksittäisissä asiakkuuksissamme asiakkaidemme edun toteuttamiseen ja vaikuttavuuteen riitä, vaan näen tärkeänä olla vaikuttamassa näihin teemoihin myös laajemmin osallistumalla julkiseen keskusteluun. Yhteiskuntavaikuttaminen onkin yksi keskeinen painopiste, johon toiminnassamme haluamme aiempaa enemmän panostaa ja jossa haluamme kehittyä. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen ja riittävien palveluiden varmistaminen kaikille niitä tarvitseville on keskeinen viesti, jota aiomme tuoda tehokkaammin esiin.
Yhteiskuntavaikuttamisen osalta näen haasteena hyvinvointitoimialaan liittyvät yleistykset yksityisen yrityksen roolista ja toiminnan tavoitteista. Herkästi yksityiset yritykset nähdään yhtenä ja samana vaikka yrityksiä on monenlaisia. Ajattelen, ettei se, miten toiminta on organisoitu (julkinen, järjestö, yritys) kerro toiminnan laadusta, vaikuttavuudesta tai arvopohjasta vielä juurikaan. Haluankin uskoa siihen, että julkiseen keskusteluun voi ottaa osaa myös yksityinen yhteiskuntavastuullinen hyvinvointitoimialan yritys.
Henna Komonen
toimitusjohtaja
Merikratos Oy
Lähteet
Itsenäisyyden juhlavuoden säätiö. Lapsiperheköyhyys datana. Haettu 8.11.2022 osoitteesta https://itla.fi/lapsiperhekoyhyys-datana/
Kestävän kehityksen tavoitteet -taskukirja. Suomen YK-liitto, 2017
Pelastakaa Lapset. Lapsen ääni 2022- Lasten ja nuorten kokemuksia perheen pienituloisuudesta. Haettu 8.11.2022 osoitteesta https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/lapsen-aani/
Yle. Suomi voi joutua leikkaamaan menoja jopa 10 miljardia – kysyimme asiantuntijoilta, onko siihen varaa ja mitä jättileikkauksista seuraisi. Haettu 8.11.2022 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-12672485
