Skip to main content
Ajankohtaista

Merikratoksen omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet vuoden 2024 osalta

Taustaa 

Sote-järjestämislain (612/2021) mukaan hyvinvointialueiden ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien pitää laatia toiminnastaan omavalvontaohjelma. Ohjelmassa määritetään, kuinka varmistetaan, että palvelut järjestetään ja toteutetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti. Omavalvontaohjelmassa on muun muassa todettava, miten palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja puutteellisuudet korjataan.  Omavalvontaohjelman osana ovat laissa erikseen säädetyt omavalvontasuunnitelmat sekä suunnitelmat laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta. 

Omavalvontaohjelmassa on määriteltävä, miten seuraavat asiat kokonaisuutena järjestetään ja miten niiden toteutuminen varmistetaan 

  • tehtävien lainmukainen hoitaminen  
  • tehtyjen sopimusten noudattaminen 
  • palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus, laatu ja asiakkaiden yhdenvertaisuus 
  • havaittujen puutteellisuuksien korjaaminen 
  • seurantaan perustuvien havaintojen ja niiden perusteella tehtävien (korjaavien) toimenpiteiden julkaiseminen 

Merikratoksen omavalvontaohjelma on jokaisessa Merikratoksen yksikössä esillä yhdessä omavalvontasuunnitelman kanssa. Lisäksi omavalvontaohjelma löytyy Merikratoksen kotisivuilta. Omavalvontaa toteutetaan jokaisessa Merikratoksen yksikössä osana arjen asiakastyötä. Merikratoksella raportoidaan yksikkökohtaiset omavalvonnan seurantahavainnot sekä niiden johdosta tehdyt kehittämistoimenpiteet kolme kertaa vuodessa. Omavalvontaohjelman kokonaisuutta koskevat seurantahavainnot analysoidaan ja raportoidaan julkisesti vähintään kerran vuodessa Merikratoksen kotisivuilla. 

Omavalvonnan seurantahavainnot 

1.1 Asiakaskokemuksen mittaaminen 

Merikratoksella asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemaa laatua ja vaikutuksia seurataan vähintään kaksi kertaa vuodessa toteutettavien asiakaspalautekyselyiden avulla. Palautekysely lähetetään asiakaslapsille ja -nuorille, heidän vanhemmilleen sekä sosiaalityöntekijöille kirjallisesti. Palautekyselyiden yhteenveto toimitetaan asiakkaan sosiaalityöntekijälle sekä käsitellään asianosaisen työryhmän palaverissa. Toimintaa kehitetään tarpeellisin osin saadun palautteen pohjalta laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. 

Merikratos Oy:llä on kehitetty yksittäisen asiakkaan hoidon laadun ja vaikuttavuuden seurantaan sekä asiakaspalautteen keräämiseen Laava-työkalu. Työkalu toimii sähköisesti, ja sen avulla asiakas, hänen vanhempansa, Merikratoksen työntekijä/työryhmä sekä sosiaalityöntekijä arvioivat, miten asiakkaan yksilölliset tavoitteet ovat toteutuneet palvelun aikana. Pienemmille lapsille on laadittu oma lomakkeisto, jossa vastaukset annetaan ”nallenaamojen” muodossa.  

Aapeluskodeissa lapsilla on puolivuosittaisten palautekyselyiden lisäksi mahdollisuus antaa palautetta suullisesti keskusteluissa ohjaajien kanssa, viikoittaisissa lasten palavereissa sekä kirjallisesti lasten palautelaatikkoon. Lasten vanhempien ja läheisten kanssa asiakaspalautetta kerätään myös suullisesti keskustelujen kautta. Kaikki saatu palaute käsitellään työryhmän kesken. Vuoden 2025 aikana on tarkoitus arvioida, kehitetäänkö Laavaa edelleen vai siirrytäänkö käyttämään jotakin toista järjestelmää. 

1.2 Saatu asiakaspalaute  

Vuoden 2024 aikana palautetta vastaanotettiin sähköisen palautekyselyn kautta 191 (v. 2023 199) vastauksen verran. Vastauksista 25 (v. 2023 30) oli tilaaja-asiakkailta ja 166 (v. 2023 169) palveluiden käyttäjäasiakkailta. Palvelun käyttäjäasiakkaiden vastaukset jakautuivat palveluittain seuraavasti: ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen asiakkaiden vastauksia oli 53, sijaishuollon asiakkaiden vastauksia 58 ja avohuollon asiakkaiden vastauksia 55. 

Vuodelle 2024 asetettu tavoite lisätä saadun asiakaspalautteen määrää ei toteutunut. Palautetta pyydettiin kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi enemmän, yhteensä 468 kertaa (v. 2023 358 kertaa). 

Asiakaslasten vanhemmista 84,8 % suosittelisi palvelua vastaavassa tilanteessa olevalle asiakkaalle. Parhaimmat arviot vanhemmat antoivat siitä, miten heidät on otettu mukaan työskentelyyn (79% täysin tyytyväisiä, 18 % jonkin verran tyytyväisiä). Sijaishuollossa seuraavaksi parhaimmat arvosanat sai tuki, jota vanhemmat ovat saaneet yhteydenpidossaan lapseen (76 % täysin tyytyväisiä, 18% osittain tyytyväisiä). 

Kaikista vastaajaryhmistä lasten vastauksissa oli kaikista eniten hajontaa. Positiivisinta palautetta lapset antoivat työntekijöille (93% antoi arvosanan 4 tai 5 viisiportaisella asteikolla) ja sille, miten heidän asioistaan on pidetty huolta palvelun aikana (82% antoi arvosanan 4 tai 5 viisiportaisella asteikolla).  

Tilaaja-asiakkaista 100% suosittelisi Merikratoksen palvelua kollegalleen. Parhain arvosanoin tilaaja-asiakkaat arvioivat palvelun työntekijöiden tavoitettavuutta (100% koki saaneensa helposti yhteyden työntekijöihin), tietojen saantia tilausvaiheessa (92% koki saaneensa tarvitsemansa tiedot) sekä asiakirjojen laatua (88% täysin tyytyväisiä palvelusta laadittuihin asiakirjoihin). 

1.3 Sisäiset auditoinnit 

Merikratoksen sisäisten auditointien avulla kehitetään palveluiden laatua, asiakasturvallisuutta, työntekijöiden työn hallintaa ja työturvallisuutta. Sisäisillä auditoinneilla varmistetaan Merikratoksen laadunhallintajärjestelmää koskevien kriteerien mukainen toiminta.  

Merikratatoksen luomat laatukriteerit pohjautuvat ko. palveluja ohjaaviin säädöksiin, viranomaisten ohjeisiin ja suosituksiin, alan eettisiin ohjeisiin ja yrityksen ja sen palvelutoiminnan arvoihin. Merikratos on yhteiskuntavastuullinen, inhimillinen, asiakaskeskeinen ja luotettava. 

Merikratoksen laatutavoitteet ohjaavat lapsi- ja perhekohtaisten palvelujen käytännön toteutusta, ja ne on ilmaistu toiminnan laatua kuvaavina laatukriteereinä. Laatutavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuosittain, ja jokaisessa yksikössä toteutetaan sisäinen auditointi vähintään joka kolmas vuosi. Vuoden 2024 aikana auditoinnit on toteutettu Perhekuntoutuskeskus Luotsissa ja Liedon avohuollon toimipisteessä. 

Toteutetut sisäiset auditoinnit vahvistivat ymmärrystä siitä, että yksiköiden henkilökunta on omaksunut hyvin Merikratoksen arvopohjan ja että nämä arvot ohjaavat käytännön työtä. Kaikissa yksiköissä palvelun laatu on auditointien perusteella erittäin hyvällä tasolla. Esimerkiksi asiakkaiden kohtaamiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt sekä lainsäädännön vaatimukset oli kaikissa yksiköissä huomioitu erittäin hyvin. Merikratoksen sisäisen auditointiprosessin tavoitteena on kannustaa yksiköitä ja työryhmiä edelleen kehittämään omaa toimintaansa ja palvelun laatua. Jokaisessa auditoidussa yksikössä löydettiin myös näitä kehittämiskohteita. Koko yritystä koskevana vuoden 2025 omavalvonnan painopisteenä on riskien hallinnan kokonaisuuden kehittäminen entistä toimivammaksi. 

1.4 Poikkeamat 

Merikratoksella työtehtävissä tapahtuneiden vaaratilanteiden, poikkeamien tai läheltä piti -tilanteiden jälkeen täytetään poikkeama- ja vaaratilanneilmoitus. Ilmoituksen täyttää aina työntekijä, tarvittaessa yhdessä muiden läsnä olleiden työntekijöiden kanssa. Vuoden 2024 aikana prosessia muutettiin siten, että vaaratilanneilmoitus laajennettiin kattamaan myös muut havaitut olennaiset poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet. Poikkeama voi olla mikä tahansa palveluun, toimintatapoihin, -järjestelmiin ja -ympäristöön liittyvä suunnitellusta tai sovitusta poikkeava tapahtuma, joka voi johtaa tai johti vaaratapahtumaan. Poikkeamat voivat liittyä esimerkiksi asiakas- tai potilasturvallisuuteen, työturvallisuuteen tai tietoturvaan. 

Poikkeama- ja vaaratilanneilmoituksia tehtiin vuoden 2024 aikana yhteensä 29 kpl: 

  • Työntekijöille sattuneita tapaturmia tai läheltä piti -tilanteita oli 8 kpl 
  • Lääkepoikkeamia 7 kpl 
  • Muita asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä tapahtumia 6 kpl 
  • Muita tapaturmia tai tapaturman vaaroja on ollut 5 kpl 
  • Tietoturvan lievä vaarantuminen 2 kpl 
  • Muita toiminnan laatupoikkeamia 1 kpl  

Vaaratilanneilmoitukset käsitellään työryhmän palavereissa esihenkilöiden johdolla. Palaverissa käydään läpi tilanne, siihen johtaneet tapahtumat ja jatkotoimenpiteet. Palaverissa mietitään myös, miten jatkossa voitaisiin ennakoida ja estää vastaavat tapahtumat. Sovitut asiat kirjataan palaverimuistioon ja tarvittaessa asiakastietojärjestelmään. Myös työsuojelutoimikunta käsittelee vaaratilanneilmoitukset omissa kokoontumisissaan.  

Mikäli kyse on asiakastyössä tapahtuneesta haittatapahtumasta, epäkohdasta, vaaratilanteesta tai läheltä piti -tilanteesta, dokumentoi työntekijä sen asiakkuuteen huolellisesti. Asia käsitellään asianosaisten kanssa ja tarvittaessa keskustellaan myös lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän sekä lapsen huoltajien kanssa. Vastuu asian viemisestä eteenpäin on tiedon ensisijaisesti saaneella työntekijällä. Asiasta informoidaan myös esihenkilöä, joka huolehtii, että asia tulee käsiteltyä riittävällä tavalla. 

 


Henna Komonen
toimitusjohtaja