VAASI-hanke (2023–2026) on viiden suomalaisen korkeakoulun sijaishuollon osaamista ja koulutusta kehittävä yhteishanke, jossa Merikratos on mukana yhteistyökumppanina.
Keväällä VAASI-hankkeessa pidettiin työpajoja Turussa, Lapissa, Kymenlaaksossa, Savossa ja Tampereella. Teemat työpajoihin tulivat nuorten itsensä kertomista kokemuksista sijaishuollossa sekä sijaishuoltopaikkojen välillä. Nuorten kokemukset lähtivät alkuvuoden webinaareista tulleista teemoista, kuten aikuisten omista traumatriggereistä, nuorten tuntemisesta ja liittyivät nimenomaan sijaishuollon osaamiseen.
” Arvostin, että hän ymmärsi ahdistukseni ja kunnioitti sitä. ” – Nuoren kuvaus tilanteesta, jossa ohjaaja tunsi hänet hyvin
Paljon sijaishuollossa niin laitoksissa kuin perhehoidossa työskentelevät tuottivat sitä, kuinka lasten etujen puolesta pitää taistella monen eri tahon kanssa, ja miten moniammatillisissa verkostoissa moni siirtää vastuuta myös muille tahoille. Tämä kielii siitä, kuinka sijaishuollossa työskennellessä on tiedettävä, mikä kenenkin vastuulle kuuluu ja millaisia esimerkiksi oikeat hoitopolut ovat. Mistä apua saa mihinkin ja kuka on vastuussa siitä, että apua saa. Työpajoista kävi ilmi, että isoja eroja hoitopoluissa on paljon, paitsi hyvinvointialueiden välillä myös hyvinvointialueiden sisällä.
”Kyllä sen asian eteen ohjaajat teki töitä, että olisin sinne päässyt, mutta itsellä meni sitten kiinnostus koko tutkimiseen, kun siinä piti odottaa niin kauan ja koko homma oli niin vaikea.” – Nuoren lausahdus ADHD-tutkimuksiin pääsemisestä
Sijaishuollon ammattilaisena minua kosketti se, miten niin moni ammattilainen on halukas kehittämään sijaishuollon osaamista ja kuinka moni välittää nuorista niin paljon, että on valmis ”taistelemaan” heidän etujensa puolesta. Tilanteessa, jossa lastensuojelusta ja sosiaalialasta muutenkin leikataan, saatetaan sitä taitoa ja halua tarvita kaikista eniten. Kaikki ohjaajien ja sijaisvanhempien tekemä työ ei myöskään näy nuorille asti, kuten se, kuinka monta puhelua eri verkostoille saatetaan tehdä, jotta nuoret saisivat niitä etuja ja palveluita, joita heille kuuluu.
” Tuntuhan se kivalta, kun muhun luotettiin, ja kannustettiin, kun olin tottunut ihan toisenlaiseen kohteluun. ” – Nuoren kuvaus päihteiden käytön lopettamisesta
Tärkeintä on, että kaikki ammattilaiset, jotka nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät, työskentelisivät yhteistyössä yhteisen päämäärän eli lasten edun eteen. Resurssit ja yhteiskunnallinen tilanne usein haastavat yhteistyötä ja yhteistä päämäärää. Työpajoissa tärkeiksi teemoiksi nousivat verkostojen välisen yhteistyön lisäksi myös yhteistyö työryhmässä ja työyhteisötaidot. Työskenteleekö työryhmä yhteisellä linjalla, yhteisellä näkemyksellä ja yhteisillä arvoilla? Ovatko työyhteisöissä rakenteet sellaisia, että eri näkökulmille ja reflektioille on tilaa ja asioita voidaan yhdessä työryhmän kanssa pohtia?
Niina Reponen
sijaishuollon ohjaaja ja YAMK-opiskelija
