Tämä kirjoitus on osa Merikratoksen vaikuttavuuteen keskittyvää blogikirjoitussarjaa, jossa pyrimme tarkastelemaan sosiaalialan palveluiden vaikuttavuutta eri näkökulmista ja avaamaan alan keskusteluun oman näkökulmamme. Lue linkkien kautta myös kirjoitussarjamme ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides osa.
”Yhteiskunnan tärkein instituutio ei ole hyvinvointivaltio, vaan perhe.”
Tämä lause eräästä ajankohtaisohjelmasta vuosien takaa on jäänyt mieleen, vaikka sen lausunut asiantuntija ei nimeltä mieleen painunutkaan. Lause muistuttaa siitä vastuusta, joka sisältyy rooliimme perhepalveluiden ammattilaisina. Jokaisella lapsella on oikeus hyvinvointiin, jota tuotetaan ensisijaisesti perheessä, johon hän on syntynyt. Aina vanhemmat eivät kuitenkaan ole kykeneviä vastaamaan kaikkiin lapsen tarpeisiin. Silloin hyvinvointivaltion rakenteet tulevat mukaan turvaamaan lapsen kasvua ja kehitystä. Ympärivuorokautisella perhekuntoutuksella tuetaan vanhempaa löytämään voimavarat ja keinot turvata lapsensa kasvuolosuhteet ja kehitykselliset tarpeet riittävällä tavalla, jotta lapsen perhe voisi edelleen toteuttaa yhteiskunnallista perustehtäväänsä hyvinvoinnin tuottajana.
Olemme Merikratoksella tarjonneet vuodesta 2018 alkaen ympärivuorokautista perhekuntoutusta niille lastensuojelun avohuollon asiakasperheille, joilla tuen tarve on jo hyvin moninaista, ja joissa lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi tarvitaan erityisen tiivistä ja kokonaisvaltaista tukea. Kahdessa perhekuntoutusyksikössämme palvelun vaikuttavuus on keskeinen tavoite, ja samalla haaste, jonka otamme vastaan jokaisena työpäivänämme. Tavoite vaikuttavasta palvelusta kytkeytyy vahvasti arvopohjaamme yhteiskuntavastuullisena yrityksenä. Lastensuojelupalveluiden vaikuttavuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen ovat varsin haastava ja monimutkainen kokonaisuus. Tässä kirjoituksessa lähestymme ympärivuorokautisen perhekuntoutuspalvelun vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksista käsin.
”Vaikuttavuus perustuu aikaan. Ei vain kuntoutuksen kestoon, vaan myös siihen, että ollaan kohtaamassa aamulla ekana ja illalla vikana. Ollaan ohjaamassa oikea-aikaisesti sen sijaan, että vain keskustellaan, vaikka aamutoimista keskellä päivää.”
-Perhekuntoutuksen ohjaaja
Ympärivuorokautisen perhekuntoutuspalvelun vaikuttavuudessa ajan ja vaikuttavuuden välinen suhde on merkittävä. Muutokset ihmisen toiminnassa tapahtuvat usein hitaasti ja etenevät pienin askelin. Varsinkin kun ongelmien juuret ovat ylisukupolvisten ketjujen päässä, niiden ymmärtäminen ja katkaiseminen vaativat aikaa ja toistoa. Useamman kuukauden kestoinen perhekuntoutusjakso mahdollistaa intensiivisen työskentelyn, jossa asioita opetellaan niiden luontaisissa yhteyksissä, ja jossa on mahdollisuus mallioppimiselle sekä aikaa riittäville toistoille. Jokaista perheenjäsentä tuetaan yksilöllisesti, tavoitteellisesti ja systemaattisesti. Kuntoutuksen ympärivuorokautisuus mahdollistaa asiakkaan ja työntekijän suhteen säilymisen tiiviinä ja minimoi yhteistyösuhteen katkokset. Aikaa tarvitaan myös uusien toimintatapojen siirtämiseksi kotiympäristöön. Jo perhekuntoutusympäristö sinänsä auttaa pitämään mielessä kuntoutuksen tavoitteet ja motivoi työskentelemään kohti kotiutumista.
”Ympärivuorokautinen perhekuntoutus on ympäristönä hyvin turvallinen. Tällä on erityinen merkitys turvattomista oloista tuleville. Turvallinen ympäristö itsessään tuo jo usein korvaavan kokemuksen. Ammattihenkilöt ottavat koppia vaikeista tilanteista ja tunteista, ja tulokulmana on aina lapsen sekä vanhemman paras.”
-Perhekuntoutuksen erityistyöntekijä
Turvallisuuden kokemus on yksi vaikuttavan kuntoutustyöskentelyn edellytyksistä. Lähes jokainen perhekuntoutukseen muuttava perhe on muutoksesta ja uudesta ympäristöstä aluksi peloissaan, hämmentynyt tai jopa ahdistunut. Toisinaan mieli voi vastustaa muutosta hyvinkin voimakkaasti. Ympäristönmuutos pois tutusta arkiympäristöstä auttaa usein perheitä keskittymään itseensä ja keskinäisiin suhteisiinsa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Perhekuntoutusympäristössä turvallisuutta luodaan niin fyysisen ympäristön rakenteilla kuin myös työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutussuhteessa. Turvallisuuden kokemus vakauttaa asiakkaan hermostollista tilaa ja edesauttaa kognitiivisten kykyjen kuten muistin ja oppimisen toimintaa. Turvallisissa vuorovaikutussuhteissa tulee tilaa esimerkiksi luottamuksen rakentumiselle ja korjaavan hoivan vastaanottamiselle.
”Mahtavaa, että meitä on kuultu ja kuunneltu. Meidät on kohdattu ihmisinä, ja olo on ollut turvallinen. Asioista on pystynyt puhumaan suoraan ja rehellisesti ilman että on leimattu tai puheita tulkittu väärin.”
-Perhekuntoutuksen asiakas
Vaikuttavuutta syntyy aidoissa kohtaamisissa. Yksi ihmisen keskeisimmistä tarpeista on tulla nähdyksi ja saada kokemus, että on merkityksellinen ja hyväksytty omana itsenään. Kaikilla ei tällaista kokemusta ole muodostunut elämän varrella, jolloin ei ole muodostunut myöskään luottamusta ihmisten hyviin tarkoitusperiin tai siihen, että itse ansaitsisi tarvitsemansa avun ja tuen. Työryhmän yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda jokaiselle perheenjäsenelle kokemus siitä, että hänestä aidosti välitetään, hänen tuen tarpeensa on tunnistettu ja häntä halutaan auttaa. Eräs viisas työntekijä totesikin, että vain luottamuksellinen suhde antaa asiakkaalle riittävän turvan näyttää itsestään kaikki puolet, mikä on edellytys aidolle muutokselle.
”Uskon moniammatillisuuden olevan merkittävä tekijä vaikuttavuuteen. Se ei ole huono juttu ollenkaan, että erityistyöntekijöiden viesti tukee samaa sanomaa, mitä me ohjaajat arjessa puhutaan.”
-Perhekuntoutuksen ohjaaja
Vaikuttavuutta saadaan aikaan vankan tietopohjan ja osaamisen avulla. Työryhmän monipuolinen osaaminen ja tiivis moniammatillinen yhteistyö ovat edellytys perheiden haasteiden juurisyiden ymmärtämiselle ja sitä kautta vaikuttavien keinojen löytämiselle perheen auttamiseksi. Kokonaisvaltaista ja johdonmukaista kuntoutustyötä tukee työryhmän yhteinen teoreettinen viitekehys sekä laaja, luotettavien menetelmien valikoima. Perhekuntoutus ei ole pelkkää ohjausta ja neuvontaa, vaan hoitavaa, yksilön elämänhistorian huomioivaa suhdetyöskentelyä ja toisaalta systeemistä, perhedynamiikkaan ja perheen vuorovaikutukseen kohdistuvaa muutostyöskentelyä. Perheiden ja perheenjäsenten tarpeet ovat moninaisia, joten kuntoutuksen vaikuttavuutta lisää myös yhteistyö perheen muiden, kuntoutusyksikön ulkopuolisten, auttajatahojen kanssa.
”Minätila-työskentely on auttanut ymmärtämään omia toimintatapoja ja niiden juurisyitä. Työskentelyn aikana olen huomannut, kuinka kaukaisetkin asiat voivat vaikuttaa omiin reaktioihin ja toimintaan.”
-Perhekuntoutuksen asiakas
Vaikka elämä on usein arvaamatonta, ei ympärivuorokautiseen kuntoutukseen päädytä sattumalta. Jokainen parhaansa yrittävä vanhempi ansaitsee saada ymmärrystä sille, miksi perheen tilanne on mennyt mutkalle, ja miksi vanhempana onnistuminen on juuri hänelle haastavaa. Itseymmärryksen lisääntyminen on yksi keskeinen avain vaikuttaviin muutoksiin. Sen vuoksi Merikratoksen ympärivuorokautisessa perhekuntoutuksessa panostetaan siihen, että vanhempi ymmärtää oman taustansa, elämänhistoriansa ja lapsuudenkokemustensa vaikutuksen vanhemmuudelleen. Kuntoutuksen aikana vanhempi tekee suurimman työn koko perheen hyvinvointiin tähtäävän muutoksen eteen.
”Yksittäisen kuntoutusprosessin vaikuttavuus koostuu lukuisista sekä ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen sisäisistä että ulkoisista tekijöistä.”
-Perhekuntoutuksen johtaja
Ympärivuorokautinen perhekuntoutus on todella intensiivistä ja kokonaisvaltaista työskentelyä, jota toteuttaa moniammatillinen tiimi yhdessä asiakasperheen kanssa. Se, miten vaikuttavia kunkin kuntoutusjakson tulokset ovat, on kiinni lukemattomista tekijöistä. Myös esimerkiksi asiakasperheen sitoutuneisuus muutostavoitteisiin ja kuntoutustyöskentelyyn, perheenjäsenten muiden samanaikaisten tarpeiden tunnistaminen ja tarvittavien palvelujen saaminen, sekä muut samanaikaiset tekijät asiakasperheen elämässä vaikuttavat kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen rakenteissa ja toteutustavassa on kuitenkin paljon tekijöitä, jotka edesauttavat haluttujen vaikutusten saavuttamista ja palvelun vaikuttavuutta perheen hyvinvointiin, toimintakykyyn ja palveluntarpeeseen myös pidemmällä tähtäimellä.
Hanna Seppälä
aluejohtaja
Merikratos Varsinais-Suomi
Perhekuntoutuskeskus Kajo
Niina Haapiainen
aluejohtaja
Merikratos Etelä-Savo
Perhekuntoutuskeskus Luotsi
