Tämä kirjoitus on osa Merikratoksen vaikuttavuuteen keskittyvää blogikirjoitussarjaa, jossa pyrimme tarkastelemaan sosiaalialan palveluiden vaikuttavuutta eri näkökulmista ja avaamaan alan keskusteluun oman näkökulmamme. Lue linkkien kautta myös kirjoitussarjamme ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs, viides ja kuudes osa.
”Sain omaohjaajikseni Tiinan ja Leenan, molemmat omaohjaajani olivat lempeitä ja loin heihin luottamussuhteen nopeasti.”
“Jos en olis päässy asumaan Aapeluskotiin, en olis jaksanu peruskoulun jälkeen hakee opiskelemaan ammattikorkeeseen. Ohjaajat jakso kannustaa ja sano et mä pärjään siel.”
Mitä ovat Aapeluskodit?
Aapeluskodit ovat pienryhmäkoteja ensisijaisesti huostaan otetuille lapsille ja nuorille, mutta Aapeluskotiin voi tulla myös avohuollon sijoituksella tai kiireellisellä sijoituksella. Pienryhmäkodissa lapset ja nuoret sekä heidän perheensä saavat osakseen kiintymyskeskeistä huolenpitoa, kuntoutusta ja ohjausta. Lapsella on oikeus tulla kohdatuksi tasavertaisena ja luoda itselleen uusia tärkeitä ja korjaavia ihmissuhteita. Aapeluksen perustamisen taustalla on yli kaksikymmentä vuotta sitten ollut yhteisen arvopohjan jakaneiden ammattilaisten tavoite rakentaa sellainen kuntoutusympäristö, jossa jokainen lapsi ja perhe tulee kohdatuksi tarpeineen ja toiveineen.
Aapeluskodeissa arki on lapsilähtöistä, mutta samalla aikuisjohtoista ja selkeärajaista. Turvallisessa ja ennakoitavassa arjessa lapsi saa kasvaa, kehittyä ja kuntoutua turvallisten ihmissuhteiden varassa. Lapsi tulee Aapeluskodeissa hyväksytyksi yksilönä ja kohdatuksi arvostavasti.
Omaohjaajatyö on pienryhmäkodin tärkein työväline, jonka tarkoituksena on edistää traumataustaisen lapsen psyykkistä kehitystä ja kuntoutusta. Omaohjaaja pitää lapsen ja hänen perheensä asiat näkyvänä ja elävänä työryhmän keskuudessa. Omaohjaaja on myös asiantuntija lapsen asioissa tämän läheisten ohella. Omaohjaaja käy läpi lapsen menneisyyttä ja suuntaa ajatuksia tulevaisuuteen. Aapeluskodin työntekijöiden tukena ovat Merikratoksen perhepsykoterapeutti sekä psykologi.
Aapeluskodeissa asuneet nuoret saavat halutessaan jatkaa omaohjaajasuhdettaan jälkihuollossa. Tällä työllä on ollut nuorille itselleen erityistä merkitystä. Suhteessa korostuu sijoituksen aikana syntynyt vuorovaikutus- ja kiintymyssuhde.
“ Mun omahoitsu huomaa, jos mulla on jotain huolii ja sit se halaa.”
“Tuun aina muistamaan he hetket, ku ollaan yhdessä hypitty trampalla, leikitty, piirretty, käyty tallilla ja tuolla mun sydämessä tulee ikävän kolo kun en enää asu täällä.”
“Maijun silmät nauraa kun se juttelee mun kans ja siitä tulee hyvä olo.”
Vaikuttavuudesta sijaishuollossa
Miten vaikuttavuutta voidaan ilmentää sijaishuollon palveluissa? Vaikuttavuutta voidaan yleisellä tasolla pohtia esimerkiksi siten, että työskentelylle asetettujen tavoitteiden osalta on päästy lähemmäs niitä laadullisia tekijöitä, joita työlle alun perin on asetettu. Henna Gustafsson esittää tutkimuksessaan, että ”lapset kokivat sijoituksen pääsääntöisesti positiivisena elämäänsä vaikuttavana asiana” (Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen kokemuksia sijaishuollosta, Gustafsson, 2020). Vaikuttavuuteen liitetään lapsen ääni ja mielipiteet, kokemukset turvallisuuden kokemuksesta ja arvokkuudesta, osallisuudesta ja arjen kasvua ja kehitystä suojaavien tekijöiden tunnistamisesta ja toteuttamisesta.
Sijaishuollossa olevalle lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä sekä pitää heihin yhteyttä. Sijaishuoltopaikan valinnassa on huomioitava lapsen mahdollisuus ylläpitää läheisiä ihmissuhteita (Lastensuojelun käsikirja, 2024).
Osallisuutta sijaishuollon arjessa toteutetaan mm. hyvän kohtelun suunnitelmalla, jonka tarkoitus on vahvistaa lapsen oikeusturvaa mm. rajoitustoimien kohdalla. Suunnitelman tarkoituksena on tukea lasten itsemääräämisoikeutta sekä luoda avoimuutta ja yhteisymmärrystä yhteisistä säännöistä ja toimintatavoista. Suunnitelmalla pyritään rajoitustoimenpiteiden käytön ennaltaehkäisyyn. Hyvin laadittu suunnitelma voi parhaimmillaan vähentää rajoitusten käytön tarvetta.
Hyvään hoitoon ja kasvatukseen kuuluu myös se, että työskennellään lapsilähtöisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Sijaishuollossa lapselle tarjotaan hänen etunsa mukainen kasvuympäristö. Sijaishuolto palveluna voi edelleen saada osakseen ennakkoluuloja, jolloin hoitoyksikköjä voidaan perustaa etäälle lasten ja nuorten tarvitsemista palveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Onkin ponnisteltava sen eteen, että myös sijoitetuilla lapsilla on oikeus asua lähellä palveluita ja nauttia siitä sosiaalisesta pääomasta, mikä kuuluu meille kaikille.
Välineet vaikuttavaan työhön; omaohjaajan viisi tärkeintä tehtävää
Aapeluskotien omaohjaajat kertoivat heille osoitetussa kyselyssä 2024, mitkä heidän kokemuksensa mukaan ovat viisi tärkeintä asiaa ja tehtävää, mitkä edistävät luottamuksellisen ohjaussuhteen syntymistä pienryhmäkodin arjessa lapsen ja omaohjaajan välillä. Vastauksia kertyi huomattava määrä ja niistä ohessa muutamia eniten toistuneita teemoja:
- ”Lapsen vahvuuksien näkyväksi tekeminen lapselle ja läheisille sekä tiimille”
- ”Olla perillä omaohjattavan elämästä, kommunikointi vanhempien ja lähipiirin kanssa, toimia luotettavana aikuisena kaikissa tilanteissa, kuunteleminen, antaa esimerkki luottamuksellisesta suhteesta aikuiseen. ”
- ”Toimia turvallisena aikuisena, joka tarpeen mukaan pystyy asettamaan myös turvalliset rajat ja rajaamaan tilanteissa, jotka sitä vaativat.”
- ”Kyky nähdä ilmikäyttäytymisen taakse ja tunnistaa sen taustalla olevia tarpeita sekä toimia niiden mukaisesti. ”
- ”Tuki oman identiteetin luomiseen ja vahvan minäkuvan rakentumiseen, itsenäiseksi toimijaksi kasvamiseen, tunteiden säätelyyn, tunnistamiseen ja sanoittamiseen. ”
Muita laatutekijöitä vaikuttavan työn taustalla
Henkilöstön koulutusosaamisella varmistetaan työn toteutuminen laadukkaasti. Henkilöstön osaamisen taustalla on mm. organisaation koulutusstrategia, jolla vahvistetaan työn perusrakenteita ja kehittymistä. Toimivat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat ja työvälineet varmistavat osaltaan työn onnistumisen edellytyksiä ja vahvistavat yhteisöä. Esihenkilöpalvelut ja työn muut tukirakenteet, palkkaus ja työsuhde-edut sitouttavat haastavaan vuorovaikutustyöhön pitkäjänteisesti. Vaikuttavuutta voi tutkia myös paneutumalla henkilöstön työhyvinvointia mittaaviin tuloksiin useamman vuoden ajalta (Työeläkeyhtiö Elo: Sitoutuminen työnantajaan (eNPS) sai kyselyssämme tuloksen 72. Sosiaali- ja terveyspalvelualan vertailuaineiston vastauksissa eNPS:n tulos oli 18.).
Mittarit Aapeluskodeissa
Hyvin laadittu, konkreettinen ja asiakkaan tarpeet huomioiva asiakassuunnitelma on vaikuttavan työn tärkein työväline. Asiakassuunnitelma ohjaa kaikkia niitä tavoitteita, joita sijoitukselle on asetettu. Asiakassuunnitelman pohjalta laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma yhdessä lapsen, perheen ja lapsen omaohjaajan kanssa. Vaikuttavuutta voidaan lähestyä myös asiakkailta saadun palauteen muodossa kuukausikoosteisiin kirjattuna, jota kartutetaan kuukausittain kirjallisessa muodossa.
Laatu- ja vaikuttavuusmittari Laava on Merikratoksen laatu- ja vaikuttavuustiedon keräämiseen tarkoitettu webbipohjainen työväline. Vaikuttavuutta mitataan laatukyselyin lapselle itselleen, perheelle, sosiaalityöntekijälle ja omaohjaajalle useamman kerran vuodessa. Laavan avulla voidaan lähettää erilaisia kyselyjä asiakkaille, tilaajille ja työntekijöille, katsella ja tulostaa kyselyjen vastauksia sekä ajaa erilaisia tilastoraportteja kerätystä datasta. Laavan kriteeristö vastaa palveluiden puitesopimuksissa hyvinvointialueiden ja palveluntuottajan tuottamalleen palvelulle sen mittaamiselle asetettuja kriteerejä.
Kehitettävää
Sijaishuollon vaikuttavuutta voidaan pohtia myös siitä näkökulmasta, onko sijaishuollon arki kuntouttavaa, saako sijaishuollon asiakasperhe palveluita oikea-aikaisesti, riittävän pitkään ja onko yhteistyö esim. psykiatristen hoitotahojen kanssa riittävää. Voidaan myös kysyä, miten parhaiten autetaan päihderiippuvaisia tai väkivaltaisesti oirehtivia lapsia ja nuoria, onko heille osoitettu riittävästi resursseja palvelujärjestelmässä, jossa asiakkaan hoitovastuusta saatetaan käydä kädenvääntöä eri toimijoiden kesken.
Sijaishuollosta puuttuu vielä kansallisesti kaikkien palveluntuottajien (hyvinvointialueet ja yksityiset toimijat) kesken käytössä olevia kustannusvaikuttavuusmittareita. Paljonko vaikuttava ja laadukas sijaishuolto maksaa ja mitä tällä rahalla yhteiskunta tavoittelee ja voidaanko palvelulla ehkäistä riittävästi syrjäytymistä sekä asiakkaan myöhemmin elämässään tarvitsemiaan lisäpalveluita? Oulun kaupunki kilpailutti lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita vuonna 2018. Kilpailutuksella haettiin ensisijaisesti laadukkuutta ja vaikuttavuutta palveluihin. Lisäksi haluttiin mittaristo vaikuttavuuden arviointiin. Menetelmäksi valittiin ARVOA -mittaristo. Olisikin hedelmällistä hyödyntää vastaavaa yhteistä mittaristoa lastensuojelun julkisten ja yksityisten palvelutuotannon arviointiin, kun tarkastellaan asiakkaiden elämäntilanteen muutosta palvelun aikana ja sen jälkeen.
Heidi Sillanpää
johtaja
Merikratos Varsinais-Suomi
Aapeluskodit
Mikko Niemelä
palvelujohtaja
Merikratos Varsinais-Suomi