Helmikuun kolmantena perjantaina eli 17.2.2023 vietetään sijaishuollon juhlapäivää, Care Day:tä, joka on sijaishuollossa asuvien ja asuneiden lasten ja nuorten, sekä heistä välittävien aikuisten oma juhlapäivä.
Care Day on lähtöisin Skotlannista ja sitä vietetään nyt yhdeksättä kertaa. Se on maailman suurin sijaishuoltoon liittyvä juhla, ja sen alkuperäisenä ideana on ollut nostaa esiin sijoitettujen lasten ja nuorten ääntä ja oikeuksia sekä yhdistää sijaishuoltoon liittyviä henkilöitä keskustelemaan ja jakamaan tietoa sijaishuollosta. Yhdessä pystymme lisäämään ymmärrystä ja vaikuttamaan ennakkoluuloihin!
Aapeluskodeissa suunnitellaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa, miten juhlistaa tätä tärkeää päivää. He saavat olla alusta alkaen aktiivisina suunnittelijoina ohjelman ja tarjoilun suhteen. Viime vuonna päivää juhlistettiin mm. ”yökyläilyllä olkkarissa”, leffaillalla, hemmotteluillalla kasvo- ja jalkahoitoineen, saunoen, musiikkia kuunnellen, leipoen ja askarrellen. Tarjoilu on tärkeässä osassa juhlia, joten siihen panostetaan esim. yhdessä leipoen. Care Day:nä haetaan myös noutoruokaa, jokaisen ihka oman mieltymyksen mukaan!
Me sijaishuollossa työskentelevät näemme lapsissa ja nuorissa joka päivä niin paljon hyvää ja ainutlaatuisuutta – sitä, jota he eivät itse välttämättä osaa juuri tässä hetkessä vielä nähdä. Me autamme heitä näkemään tämän hyvän ja ne kaikki mahdollisuudet, joita maailma heille tarjoaa. Kannustamme, välitämme ja haluamme, että jokainen sijaishuollossa asuva lapsi voi kokea olevansa arvostettu ja rakastettu.
Kun vuosia aiemmin itsenäistyneet nuoret piipahtavat kylässä omien perheidensä kanssa ja kertovat omille lapsilleen ”tämän tässä olevan äidin entinen koti”.
Kun 10 vuotta sitten itsenäistynyt laittaa somessa viestin ja kysyy ”voisiks sä heittää mun viimiset muuttolaatikot sun autolla mun uudelle kämpälle, ei menis kauaa”. Kun vuosien jälkeen tulee kutsu valmistujaisjuhliin. Kun marketin kuivatarvikehyllyllä saa yht’äkkiä yllätyshalin ja kuulee sanat ”ihana nähdä ja anteeks ku mä olin niin kamala sillon”. Näissä kohdin sydämessä läikähtää ja kurkkua kuristaa. Pitää nieleskellä ja vaivihkaa kuivata silmäkulma hupparin kulmaan. Sillä jokin on koskettanut, puolin ja toisin. Ja ei, kukaan ei ollut kamala. Koskaan. Yhdessä on opeteltu tunteita ja niiden tunnistamista äärilaidasta äärilaitaan. Kasvettu yhdessä ja opeteltu elämäntaitoja. Ja niin tehdään tänään ja huomennakin. Yhdessä.Olette rakkaita.
Kristiina Mäki
ohjaaja
Aapeluskoti Hemmilä